Tiedätkö miltä koulukiusaaminen tuntuu?

Olen ollut aina hyvin ulospäinsuuntautunut. Niin lapsena, teininä kuin aikuisenakin. Minulla on ollut ystäviä joka elämänvaiheessa ja olen ulospäin näyttänyt hyvinkin sosiaaliselta.

Tämä ei kuitenkaan ole säästänyt minua koulukiusaamiselta.



Ala-asteella olin yksi muista, en ollut kenenkään silmätikku enkä mitenkään erottunut joukosta. Kaikki muuttui, kun aloitin seitsemännen luokan.

Naapurissamme asui minua kaksi vuotta vanhempi poika, jonka pikkusiskoa kävin vahtimassa viikonloppuisin. Vietin heidän luonaan paljon aikaa viikollakin, koska olin tuon pienen taaperon lumoissa.



Minun aloittaessa seitsemännen luokan, poika aloitti yhdeksännen luokan. Ei mennyt kuin muutama viikko, kun pojan kaverit alkoivat naljailla minulle minne sitten meninkin. Joka kerta heidän ohi kävellessäni kuulin heidän huutelevan pojan nimeä ja tekevän pussailuääniä, oli poika lähellä tai ei. Aloin tarkkailla koulussa käytäviä, joita uskalsin kävellä ja odotin, että seitsemäs luokka loppuisi ja yhdeksännen luokan oppilaat lähtisivät muihin kouluihin. Keväällä heidän luokkansa aamukammassakin oli kolmessa eri kohtaa mainittu minun nimeni. Ja kyllä tiedän, että se olin minä, koska vaikka Susanna on aika yleinen nimi, on se yleensä toisena nimenä (kuten minullakin) eikä koulussamme ollut muita, joilla olisi ollut sama kutsumanimi. 



Kahdeksas luokka alkoi ja huokaisin melkein helpotuksesta, kunnes huomasin, ettei poika ja hänen kaverinsa olleetkaan hävinnyt koulusta mihinkään. He olivat edelleen siellä, nyt vain kymppiluokalla. Piina jatkui siis vielä vuoden lisää.

Yhdeksännellä luokalla tunsin olevani vapaa. Sain kävellä koulun käytävillä rauhassa ilman huuteluita. Omalla luokallamme oli yksi poika, joka naljaili minulle usein, mutta en antanut sen häiritä, koska olin jo niin tottunut tuohon koulukiusaamiseen.

Seitsemännen ja kahdeksannen luokan koulumenestys ei ollut ihan huikeaa eikä niitä numeroita noin vaan nostettu enää yhdeksännellä luokalla. Kouluun meneminen tuntui joskus hyvinkin vastenmieliseltä, mutta koskaan en tuntenut olevani niin kiusattu, että olisin tuntenut olevani ansassa tai poispääsemättömässä tilanteessa. Kaikilla asiat eivät ole niin hyvin.

Älä sinä ole se, joka kiusaa.

You May Also Like

0 Comments

Kiitos kommentistasi!