Kärsin kroonisesta vauvakuumeesta!

by - syyskuuta 20, 2018

"Jos maailmassa olisi vauvamaatti, meidän mamma olisi koko ajan laittamassa kolikoita sinne."
Näin kauniisti kuvaili ikuista vauvakuumetta avomieheni Jani, kun meidän vauva oli puolivuotias. Tottahan se on, että minulla on koko ajan vauvakuume. Asiaa ei auta ympärillä vauvoja saavat ystävät, heidän pienten vauvojensa sylittely tai Instagram-feedin täyttyminen vauvakuvilla. 
Kuva: Salla Klemettilä / Bella Photo
Kuva: Salla Klemettilä / Bella Photo
Vauvakuumetta ei poista edes uhmaikäinen 2-vuotias, uhmaikäinen 6-vuotias tai teini-ikäinen 13-vuotias. Tai edes näiden kolmen yhdistelmä. En vain voi sille mitään, että vauvat on ihania ja vielä ihanampia ne ovat kun ne ovat omia. Kun vauvaa saa sylitellä vaikka 24/7 ja nauttia vauvan tuhinasta. 
Se ihminen olisi miljonääri, joka osaisi pullottaa sitä vastasyntyneen huumaavaa tuoksua.
Kuva: Salla Klemettilä / Bella Photo
Kuva: Salla Klemettilä / Bella Photo
Mikä niissä vauvoissa sitten viehättää? En osaa kyllä sanoa. Olen aina ollut ihan yhtä vauvahöperö. Ainakin vähintään siitä asti, kun sain pikkuveljen ollessani 3-vuotias. Sen jälkeen olen vaan tykännyt vauvoista. 
Ehkä osa viehätystä on se tunne, kun tuntee olevansa tärkeä jollekin. Kun on joku, jota voi hoivata ja jolta saa pyyteetöntä rakkautta. Se, kun saat pienen vauvan rauhoittumaan vain läsnäolollasi. 
Kuva: Salla Klemettilä / Bella Photo
Kuva: Salla Klemettilä / Bella Photo
Minulla on varmaan joku ylitsepursuava hoivavietti, joka ilmenee ikuisena vauvakuumeena. Olenkin haaveillut joskus sijaisvanhemmuudesta adoptiota odottaville vastasyntyneille, jotka tarvitsevat sijaiskodin kahdeksaksi viikoksi. Vaikka vauvasta olisi varmasti vaikea kahdeksan viikon jälkeen luopua, rakastaisin antaa vauvoille sen ensimmäisen turvallisen ja rakastavan kodin, kun he odottavat omaa perhettään. 
Ehkä joku päivä saamme vielä omankin vauvan. Tai neljä. 

Onko muilla kroonista vauvakuumetta?

You May Also Like

0 Comments

Kiitos kommentistasi!