2-vuotias Vivia

by - syyskuuta 30, 2018

Vivia täytti eilen kaksi vuotta. 
Kaksi vuotta sitten elimme vauvakuplassa minivauvamme kanssa. Ja kun sanon minivauva, tarkoitan myös sitä. Vauvan mitat olivat syntyessä vain 44,6cm ja 2712g hänen syntyessä rv 37+0. Uusia mittoja en vielä tarkaksi tiedä, koska meillä on neuvola vasta ensi viikolla, mutta kirjoittelen neuvolakuulumiset sitten erikseen. 
Vaippakoosta käytämme vielä Liberon 5 koon vaippoja, mutta 6 paketti odottelee jo kaapissa käyttöönottoa. Käytimme hetken muumivaipoista kokoa 5, mutta meidän hoikkeliinille ne olivat aivan liian isoja. 
Meillä asuu siis nykyään 2-vuotias taapero, joka haluaa tehdä kaiken itse. Välillä hän makaa maassa hakkaamassa käsiään ja jalkojaan lattiaan, koska ei saa tehdä aivan kaikkea ihan itse vaan äiti yrittää auttaa. En yhtään ihmettele, että englanniksi tätä uhmaikäkautta kutsutaan nimellä terrible twos. Huuto alkaa myös, kun kieltää tekemästä jotain mitä ei todellakaan saisi tehdä. Vaikka hyppiä sohvalla.
Niin ja sohvalla pomppiminen on muuten parasta. Tai meidän sängyssä. Tai trampoliinilla, mutta sellaista meillä ei ole. Hän huutaa "poppii, poppii!" ja hyppii joka paikassa missä se on mahdollista.  
Yleensä kameran nähdessään Vivia laittaa silmät sikkuraan ja hymyilee silmillään. Hän myös jää usein poseeraamaan kuvia otettaessa. 
Vivia osaa jo vaatia tietynlaisia vaatteita päälleen ja valitsemmekin usein kaapista vaatteet yhdessä. Näytän hänelle kahta paitaa, joista hän saa valita mieleisensä. Hän rakastaa roolileikkivaatteita ja esitteleekin niitä kaikille innoissaan, jos saa päälleen vaikka ballerinamekon. 
Vaatteista käytössä on koko 92 ja joistain jo 98. Hihat ja lahkeet joutuu kaikista vaatteista käärimään, koska Vivia on selvästikin perinyt minun lyhyet käteni ja jalkani. Selkäosat jäävät usein lyhyiksi nopeasti eli keskivartalo on taas aika pitkä. Muistan tämän saman ongelman myös bodeissa, koska niissä jäi aina pituus vajaaksi. 
Hiukset ovat alkaneet nyt kasvaa toden teolla ja muuttaneet värinsä ihan erilaiseksi kuin aiemmin. Vielä keväällä hänellä oli ruskeat hiukset, mutta kesäaurinko teki niistä vaaleammat ja punapigmentti alkoi paistaa läpi. Takatukassa on edelleen peikkotakku, joka tulee esille varsinkin nukkumisen jäljiltä. Luonnonkihara ja ohut hius vetäytyy rastalle hangatessaan tyynyä vasten. 
Parasta ruokaa on kasvissosekeitto paketillisella raejuustoa. Ruokahalu on hyvä ja Vivialle yleensä maistuukin ruoka kuin ruoka. Päiväkodissa parhaiten tuntuu menevän alas kasvisruokapäivien ruoka. 
Unirytmi on jotenkin tasaantunut. Iltaisin Vivia menee nukkumaan 20-21 ja herää aamuisin noin 7.30. Hän nukkuu yöt jo osittain omassa huoneessa. Joinakin öinä se onnistuu, joinakin ei. Itse edelleen otan kiinni näitä univelkoja enkä jaksa alkaa väsyneenä tappelemaan nukkumapaikasta. Näin siis nukumme siellä missä parhaiten nukuttaa. Nukkumaan mennessä vieressä pitää olla vauvana saatu pupu, jonka pesulappua hän naplaa. 
Päiväunet nukutaan vielä päivittäin. Vähintään tunti, joskus jopa kolme. Päiväkodissa Vivia yleensä nukkuu reilun kaksi tuntia ja menee kuulemma nukkumaan todella reippaasti. Tästä olen onnellinen, koska Bea jätti päiväunet pois todella aikaisin ja olikin aina iltaisin hyvin väsynyt. 
Puhelimen soidessa Vivia huutaa aina "UKKI!". Hän haluaa usein soittaa ukille ja mummille videopuheluita vaikka olisimme nähneet heitä vasta tunti sitten. 
Parasta on Pipsa Possu, muumit ja Mikki Hiiri. Vivia bongaa nämä kolme joka paikasta ja synttäreiksi pyysimmekin näitä hahmoja sisältäviä lahjoja. 
Tauluseinältämme Vivia bongailee aina perheenjäseniä ja huutakin usein "minä, Pipia!". Hän osaa myös vaatia itselleen jotain sanomalla minun. Eilen esimerkiksi isosisko söi luumusosetta Piltti-purkista ja Vivia sanoi siskolle heti, että minun, minun. Välillä hän saattaa myös sanoa, että "Pipian" osoittaakseen jonkin olevan hänen. 
Luonteeltaan Vivia on iloinen, sosiaalinen ja useimmiten rauhallinen, mutta hänellä on myös temperamenttia kertoa oma mielipiteensä. Hän pilailee, että saa muut nauramaan ja hihittelee omille jutuilleen. Vivia rakastaa sitä, että hänelle luetaan kirjaa ja kuuntelee sylissä pitkiäkin satuja. 
Vivia rakastaa piirtää ja huutaakin kynän nähdessään "piitää, piitää". Mopot ja koirat kiinnostavat ulkona ja kiikkuminen on lempipuuhaa. Nykyään hän myös rakastaa tehdä hiekkakakkuja ja taputteleekin myös sisällä kaikkia kulhoja sanoen "ee oo kakku, ee vaa kakku, TATAA!". 
Ihanaa, kun näin pienelläkin on oma persoona ja on mahtavaa nähdä miten persoona kehittyy lapsen kasvaessa. 

Millaisia 2-vuotiaita teiltä löytyy?

You May Also Like

0 Comments

Kiitos kommentistasi!