Rakastan tunnelmaa lentokentällä

by - huhtikuuta 01, 2018

Kävin kuluneella viikolla päiväreissulla Helsingissä. Kuopiosta asti lähtiessä päiväreissu tarkoittaa huomattavan montaa tuntia bussissa istuen -tällä reissulla niitä kertyi kaksitoista, jos laskee paikallisbussit mukaan. 
Iltaisin Kuopioon kulkee viimeinen juna jo seitsemän aikaan. Tähän en ehtinyt, koska lukijailta kesti kahdeksaan. Se tarkoitti, että joko joutuisin varaamaan itselleni hotellihuoneen tai lähtemään yöbussilla kotiin. Valitsin jälkimmäisen ihan budjettisyistä.
Koska yöbussin lähtöajan ja lukijaillan päättymisen välissä oli monta tuntia, päätin lähteä bussiin mieluummin lentoasemalta kuin Kampin matkakeskuksesta. Kamppi tuntui hieman pelottavalta paikalta eikä siellä olisi ollut ehkä niin mukavia penkkejäkään. Vilkas lenttokenttä sen sijaan tuntui turvalliselta, koska siellä oli koko ajan elämää ja vartijat kiersivät lentokenttää. 
Siinä Starbucksin Caramel Macchiatoa siemaillessani pääsin hieman tarkkailemaan erilaisia ihmisiä, joita lentokentälle saapui lennoiltaan. 

Vastaani tuli muun muassa:


  • Perhe, jonka taapero hukutettiin suudelmiin vastassa olleiden tätien toimesta.
  • Kaksi miestä, jotka kantoivat Laduréen paperipusseja. Koska paperipussit sisältävät Pariisista saatavia macaroneja, päättelin miesten tulleen Pariisin koneesta ja kantavan tuliaisia puolisoilleen. 
  • Useampi lasketteluporukka suksipussien kanssa.
  • Todella monta aasialaista perhettä ja kaveriporukkaa. Ihanaa, että Suomi on edelleen hyvä turistikohde. 
  • Pariskunta, jonka kanssa samalla lennolla olleelle matkustajalle oli tullut sairaskohtaus. Nainen puhui asiasta hyvin uteliaasti, kun taas mies yritti hieman toppuutella naista. 
  • Hyvin monta ruskettunutta ihmistä. Ihan alkoi tehdä mieli lähteä lomalle itsekin. 


Vähän ennen bussiin lähtemistä törmäsin teiniin, joka oli pukeutunut nilkkasukkiin ja nilkat paljastaviin juoksuhousuihin. Siinä hän sitten bussia odotellessa valitti puhelimeen, kuinka ulkona on liian kylmä odottaa linja-autoa. Oletin äänensävyn perusteella puhelimessa olevan teinin äidin ja äitinä tunnistin hieman liiankin hyvin tuon valituksen. 
Meistä on moneksi -ja hyvä niin! Aika tylsäksi kävisi elämä, jos kaikki olisivat samanlaisia. 

Tykkäätkö sinä bongailla ihmisiä? 

You May Also Like

0 Comments

Kiitos kommentistasi!