Asuuko teilläkin rasavilli Piltti?

by - huhtikuuta 30, 2018

"Olipa kerran äiti, lempeä ja kiltti,
jolle oli syntynyt rasavilli Piltti.
Vain vaarallista, jännää tahtoi poika puuhata.
Milloinkaan totellut ei äidin ohjeita."
Näin alkoi yksi Melissan lempikirjoista pienenä. Luimme tätä kirjaa aina uudelleen ja uudelleen, koska Melissasta oli hassua, että joku voisi olla niin villi ja tuhma kuin rasavilli Piltti, joka leikkaa omia hiuksiaan, leikkii hammastahnalla, rikkoo leluja ja saa äidin hermoromahduksen partaalle teoillaan. Tarinassa parasta Melissan mielestä taisi kuitenkin olla se, kuinka paljon lempeä ja kiltti äiti rakasti Pilttiä vaikka tämä oli kuinka villi ja tuhma. 
Tuolloin minun kävi sääliksi Piltin äitiä. Ja kaikkia niitä äitejä, joilla oli rasavillejä Pilttejä. Melissa oli aina hyvin rauhallinen lapsi, teki kuten sanottiin eikä joutunut kovinkaan usein hankaluuksiin. Hän myös totteli kerrasta, jos jotain kiellettiin.
Ehkä siksi minulle oli niin suuri kulttuurishokki, kun Bea olikin aivan toista maata. Perheeseen tulikin yhtäkkiä rasavilli Piltti, joka ei totellut mitä sanoin, teki mitä huvitti eikä käskyt menneet perille vielä kymmenennellä kerrallakaan. Taidan vielä kaiken lisäksi kovaa vauhtia olla kasvattamassa toista rasavilliä Pilttiä ja siitähän se vasta riemu syntyy, kun kaksi rasavilliä Pilttiä lyö päänsä yhteen. 
Takki, sukkahousut ja hame H&M, kengät Converse, huivi saatu Little Maya
Takki, sukkahousut ja hame H&M, kengät Converse, huivi saatu Little Maya
Nyt olen itse muuttunut äidiksi, jota toisten ehkä käy sääliksi kirjaa lukiessaan. Olen tajunnut miksi Piltin äiti on niin rähjäinen, hiukset harjaamatta ja näyttää aina kuolemanväsyneeltä. Tämä oli minulle nimittäin suuri ihmetyksen aihe aiemmin kirjaa lukiessamme. Mietin joka kerta kirjan avatessani kuinka äiti ei muka jaksa edes hiuksiaan harjata. Nyt minä olen tuo äiti. 
"Pihassa mamma heitä odotteli pitkän tovin,
niin kuin kaikki mammat  - huolissaan kovin."
Joidenkin mielestä olen liian tiukka kasvattaja ja osin se on varmaan totta. Tiedän kuitenkin meidän rasavillin Piltin tarvitsevan tiukat säännöt ja kurin toimiakseen ja oppiakseen paremmin. Osin minusta tekee tiukan kasvattajan myös se, että minua pelottaa (kyllä, äitiäkin joskus pelottaa) lapsen satuttavan itsensä villiintyessään. 
Olen asunut samassa perheessä rasavillin Piltin kanssa nyt melkein neljä vuotta. Siinä ajassa lapsesta on tullut minulle kuin oma ja tiukka kuri tai säännöt eivät tee lapsesta millään lailla vähemmän rakasta minulle.
"Ja toista äitiä ei löydy tästä maailmasta
YHTÄ ONNELLISTA KUN HÄN HALAA OMAA LASTA.
Ikiomaa rasavilliä Pilttiä,
joskus vähän villiä, joskus taas ihan kilttiä. "
Oli lapsi rasavilli tai ei, hän on silti minun lapseni ja rakastan häntä yhtälailla. Ja lapsenikin tietävät tämän. 

Lainaukset: Barbro Lindgren, Eva Eriksson: Rasavilli Piltti, suomentanut Saima-Liisa Laatunen ja Natalia Baschmakoff, 2003, Tammi

You May Also Like

0 Comments

Kiitos kommentistasi!