Kaksi erilaista vauvaa - eroavaisuudet esikoisen ja kuopuksen vauva-ajan välillä

by - toukokuuta 15, 2017

Lapset ovat meillä ihan erottamattomia. Minusta on ihanaa, kuinka esikoinen on ottanut vauvan vastaan -heillä on kuitenkin ikäeroa melkein 12 vuotta. Esikoinen halusi meille vauvaa varmaan yhtä kovasti kuin minä itse jo monta vuotta ja onkin täysin hullaantunut vauvasta. Koulusta tultuaan Lissu menee ensimmäisenä moikkaamaan Nipsua.
Tiedän, ettei lapsia pitäisi vertailla, mutta hei, en varmasti ole ensimmäinen äiti, joka siihen sortuu. Tämä postaus vertailee vain esikoisen ja kuopuksen vauva-aikaa ja jättää huomioimatta keskimmäisen siitä syystä, etten ollut mukana keskimmäisen elämässä hänen vauva-aikanaan. En voi siis hänen vauva-aikaansa kommentoida muuta kuin neuvolakortin tietojen mukaisesti. 
Esikoisen ja kuopuksen vauva-aika on ollut täysin erilaista jo siitä syystä, että Lissun syntymän ja vauva-ajan hoidin yksin, kun Nipsulla on läsnä molemmat vanhemmat. Välillä lapsia koskevissa päätöksissä saattaa unohtua, että nyt minulla on se puoliso, jota konsultoida, mutta onneksi olemme lasten kasvatuksessa samoilla linjoilla J:n kanssa. 
Vauva-ajasta erilaista tekee myös se, että Lissu (ja minä siinä sivussa) kärsi koliikista. Sitä kamalaa, joka öistä, sydäntäraastavaa itkua kesti kunnes vauva täytti neljä kuukautta. Niiltä ekoilta kuukausilta onkin hyvin vähän muistikuvia. Kaikki muistot on sellaisen usvan peitossa. Plus toinen tärykalvo on tainnut vaurioitua pysyvästi, kun se edelleen särisee kovien äänien aikana. 
Olinkin täysin varautunut, että tälläkin vauvalla on koliikki ja pelkäsin kuollakseni niitä pitkiä öitä, joiden aikana vauva vain huutaa. Onneksi Nipsu kuitenkin välttyi koliikilta. Vauvojen nukkuminen on ollut muutenkin täysin erilaista. Nipsu nukkui ensimmäiset puoli vuotta yöt pääosin hyvin, Lissu taas huuti vatsakipujaan. Puolen vuoden jälkeen Lissu alkoi nukkua kokonaisia öitä ja onkin siitä asti niitä nukkunut, kun Nipsu taas päätti puolen vuoden kohdalla nukkumisen olevan aivan tylsää ja huutamisen paljon kivempaa. Nykyään meillä siis nukutaankin pätkissä ja huudetaan niiden pätkien välissä enemmän tai vähemmän. Ei ihan oikea kehityssuunta ole tämän vauvan uniajoilla. 
Kasvua en kommentoi sen suuremmin, koska lapsilla on vain puolet geeneistä samoja. Kumpikin on kasvanut omaa tahtiaan. Lissulla seurattiin painonkehitystä, koska paino ei noussut haluttua tahtia. Nipsulla taas seuraillaan pituuskasvua, koska hän kasvaa alhaisella käyrällä. 
Lissun neuvolakortista sekä vauvakirjasta käy ilmi myös asioita, jotka olin jo täysin unohtanut. Olemme jo muutaman viikon huvittuneina seuranneet, miten Nipsu on ensin harjoitellut konttausasentoa ja sen jälkeen lähtenyt liikkeelle, mutta aivan väärään suuntaan. Vauva konttaa taaksepäin aivan kuin pakki olisi päällä koko ajan. Lissun vauvakirjasta huomasin, että hän oli samanikäisenä liikkunut aivan samalla lailla. Muutama kuukausi myöhemmin Lissu oli jo kontannut eteenpäin eli eiköhän tuo Nipsukin sen tekniikan jossain vaiheessa tajua. 
Lissulle otin äidinmaidonkorvikkeen käyttöön jo sairaalassa ja jatkoin kotona sen syöttämistä imetyksen ohella. Nipsu sai korviketta sairaalassa lisämaitona, mutta pääosin joi rintamaitoa. Kotona korvike otettiin käyttöön kolmen kuukauden ikäisenä. Olisin halunnut täysimettää kiinteiden aloittamiseen asti, mutta ei se onnistunut kummankaan kohdalla. 
Molemmat ovat saaneet ensimmäiset kiinteät ruokansa neljän kuukauden ikäisinä. Nipsu sormiruokailee sekä syö soseita, Lissun aikaan ei käytetty termiä sormiruokailu eli soseilla mentiin. Molemmat syövät hyvällä ruokahalulla ja kumpikaan ei kauheasti välitä perunasta. Lissu ei perunasta koskaan vauvana tykännyt eikä keitetyt perunat taida vieläkään olla mikään lemppari. 
Molemmat ovat aina olleet aurinkoisia vauvoja, joiden suurimmat itkut ja kitinät ovat ajoittuneet yöaikaan. Se vauvoissa oli tosi erilaista, että Lissun lempipaikka nukkua oli jonkun rintakehän ja vatsan päällä, oli nukuttajana sitten äiti, ukki tai eno. Nipsu taas ei ole ikinä suostunut siinä nukkumaan vaan vänkää itsensä siitä väkisin ylös. Teki tätä jäntevänä vauvana jo heti synnytyksen jälkeen, kun J yritti vauvaa nukuttaa rintakehänsä päällä itse selällään ollessaan. 
Nukkuminen vaunuissa on myös aivan erilaista. Nipsu ei halua nukkua vaunuissa tai oikeastaan olla niissä selällään ollenkaan. Vaihdettiinkin jo ratasosaan muutama viikko sitten, koska vauvalla meni totaalisesti hermot joka kerta, kun ulkoilimme. Nyt rattaista on kiva katsella ja joskus niihin saatetaan vahingossa istuma-asennossa nukahtaakin. Silloin ne on helppo vaihtaa makuuasentoon. Lissun muistan nukkuneen parhaiten juurikin vaunuissa ja meillä oli koppa käytössä pitkän aikaa. 
Tässä nyt muutama eroavaisuus, jonka vielä muistan. Esikoisen vauva-ajasta alkaa olla jo niin pitkä aika, että aikalailla on kaikki unohtunut jo. Onneksi olen silloin kirjannut vauvakirjaan orjallisesti kaiken. Nyt ihan hävettää miten huonosti olen vauvakirjaa täyttänyt. 

Onko teillä lasten vauva-ajoissa eroavaisuuksia vai

ovatko lapset olleet kuin kaksi marjaa?

You May Also Like

0 Comments

Kiitos kommentistasi!